Tein miehelleni synttärilahjaksi perusribbipipon Schachenmayr Sporticista, josta mieleeni juolahti Ilun alkuunlaittama lankameemi.Tässä minun viisi lempilankaani, tosin paremmuusjärjestykseen en osaa niitä laittaa:

- Juuri tuo Sportic on lempilankani pipoihin: pehmeä, lämmin ja kutittamaton. Miinuksena on erittäin pieni värivalikoima.
- Kun neuloo n. 90 % töistään seiskaveikasta, ei voi jättää sitä mainitsematta, vaikka laadussa onkin aina välillä murisemista. Mutta väreissä löytyy ja hinta ja saatavuus ovat hyviä.
- Novita-linjalla jatketaan, eli Wool on kyllä yksi suosikkejani myös. Pehmeää ja toisinaan myös värit ovat ihania (silloin, kun eivät ole pelkkiä pastelleja), erityisesti edellissyksynä, kun väreihin tulivat tummaliila ja petrolinsinininen. Harmi, ettei tullut silloin hamstrattua.
- Tässä kohtaa listaa täytyi jo vähän miettiä. Onlinen Linie 210 Padua -langasta olen tehnyt vain yhden työn, mutta langan pehmeys ja kauniit värit saavat sen nousemaan tälle top-listalle.
- SandnesGarnin Alfaa olen myös käyttänyt vain kerran, mutta suunnitelmissa on tehdä siitä vaikka mitä. Ihana, jotenkin perinteisen tuntuinen lanka.
1216552.jpg
Tässä kuva tuosta tekemästäni piposta. Peruspipo siis, 3 o 2 n -ribbiä. Tein tarkoituksella aika pienillä puikoilla, jotta piposta tulisi tiivis.

Eilisellä Helsingin reissulla eksyin taas pitkästä aikaa Korkeavuorenkadulle. Ylpeänä voin kertoa, että kävin Menitassa, mutta en ostanut yhtään lankaa!  Sen sijaan ostin Regian nahkaläpyskät ommeltaviksi mieheni sukanpohjiin - ei kovin elegantti, mutta toivottavasti käytännöllinen ratkaisu (joululahjasukatkin kun on jo parsittu kahdesti). Niin ja eksyin myös Hobboksiin. Siellä itsehillintä ei ollut Menitassa osoitetun luokkaa, vaan retkahdin Marcia Lewandowskin kirjaan Folk Mittens. Aivan ihania lapasmalleja (toki Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia olisi vielä ihanampi kirja, mutta kun sitä ei mistään itselleen saa), vaikka luulenkin, että nappaan kirjasta vain kuvioideoita, luultavasti mitään ei ihan täsmällisesti ohjeen mukaan tule tehtyä. Onneksi säännölliset Helsingin reissut päättyvät huomiseen kitaratutkintooni - ne kun käyvät kukkarolle muutenkin kuin junalippujen muodossa ;)