Tahti hidastuu täällä sukkasadosta ja lukuisista suunnitelmissa olevista projekteista huolimatta... Kädet ovat ilmeisesti sitä mieltä, että kitaratutkintoon valmistautuminen ja himoneulominen ovat liian kova yhdistelmä. Tällä kertaa kitara vie voiton, mutta kunhan lokakuun loppu tulee, alkavat puikot kilistä kovempaan tahtiin (elleivät ranteet sano sopimusta lopullisesti irti ennen sitä)...
 
Jotain olen kuitenkin saanut aikaankin (ja kuten kuvasta näkyy, se "jotain" ei ole lehtien haravoimista):

Näiden koko on 34 ja lanka on tapani mukaan seiskaveikkaa. Tämä on neljäs sukkasatoparini.

Niin ja minäkin olen liittynyt Langattomaan lokakuuhun. Jonkin aikaa pohdin tosissani tuota liittymistä, koska tuon pelottavan, lokakuun loppupuolella olevan tutkintoni jälkeen haluaisin todella mennä Menitaan ostamaan palkintolankaa itselleni - mutta voihan sen tehdä marraskuussakin. Nyt lankalaatikot kuitenkin pursuvat niin, että kannattaisi kyllä neuloa vähän varastoja pois... Näin hitaalla neulomisella siihen tulee menemään tovi jos toinenkin...